Julkiset pilvet vs. privaattipilvi

Tietotekniikan kehitys on ollut huimaa ja se ottaa edelleen suuria harppauksia eteenpäin. Ei niin kauan sitten oli vielä perusasiaa, että järjestelmät tarvitsevat fyysisiä palvelimia, joissa niitä ajetaan. Muistamme vielä hyvin myös ajan muutamia vuosia sitten, jolloin arvuuteltiin, milloin pilvipalveluihin tulisi mennä ja tietysti mitä oikeastaan tarkoittavat. Tarkoittaako pilvi esimerkiksi vain savuverhoa eli sitä, että käyttäjältä ainoastaan katkeaa näkyvyys fyysisiin laitteisiin vai jotain muutakin? Ehkä alussa pilvi saattoi jopa tarkoittaa sitä, mutta pilvipalvelut ovat kehittyneet todellisiksi jaetuiksi resursseiksi, joista on mahdollista saada tehokas ja toimiva palvelinympäristö virtuaalisesti ilman omia laiteinvestointeja.

Seuraavat askeleet, jotka kehitys toi mukanaan, olivat julkinen pilvi vai privaattipilvi. Näistä heräsi luonnollisesti kysymyksiä, kuten mitä ne tarkoittavat ja mikä niiden ero on. Tässä blogitekstissämme käsittelemme hieman niiden eroja.

Julkiset pilvet

Puhuttaessa niin fyysisestä kuin pilvipalveluresursseista, puhe kääntyy usein muun muassa suorituskykyyn ja käyttöönoton helppouteen.

Jos ensiksi ajatellaan fyysisiä palvelimia ja niiden suorituskykyä, pitää kokonaissuorituskyvystä puhuttaessa ottaa huomioon monia eri tekijöitä. Näitä ovat muun muassa:

  • tietokoneen/palvelimen suorituskyky
  • verkon nopeus
  • järjestelmien itsensä suorituskyky.

Lisäksi on hyvä muistaa, että tietokoneilla on eri nopeuksia myös sisäverkossa, ja että tietokoneilla on levyn käyttörajoituksia levyn oman rajoituksen lisäksi. Käyttöönoton helppouteen liittyen fyysisiin palvelimiin liittyy paljon manuaalista työtä, jotta ne saadaan ”rakennettua valmiiksi”. Näitä taustoja vasten voimme miettiä mitä pilviresurssit tarkoittavat.

Julkisissa pilvissä, kuten Amazon Web Services ja Azure, on tarjolla ”valmiita” tuotteita, joita voi helposti ottaa käyttöön. Kuten edellä kuvasimme, käyttöönoton helppous ei ole kaikki, mitä palvelinresursseihin liittyy. Pitää myös miettiä palvelinresurssien suorituskykyä. Helposti käyttöön otettavassa ”valmispaketissa” suorituskykyisen kapasiteetin hankinta, tai oikeammin suorituskyvyn lisääminen, jos valmispaketti ei riitä, maksaa äkkiä todella paljon.

Tästä herää luonnollisesti kysymys: ”Kuinka näin voi olla?”

No, näennäisesti helppo ja halpa – niin kuin kovin usein missä muussakin asiassa – sisältää rajoituksia, jotka mahdollistavat juuri sen kuuluisan helppouden ja halpuuden.

Usein nämä ”rajoittimet” ovat keinotekoisia.

Privaattipilvi

Privaattipilvessä saat paljon enemmän suorituskykyä usein vähemmällä rahalla, jopa jaetusta virtualisointiympäristöstä. Lisäksi, suorituskykyä ei ole keinotekoisesti rajoitettu ostetun levyn määrään.

Jos jaetun ympäristön suorituskyky ei riitä, on aina mahdollista ottaa omat dedikoidut palvelimet, mikä on verrattavissa Amazonin 3vReserved-tuotteeseen. Todennäköisesti samaan rahaan saa todella paljon enemmän suorituskykyä.

Pilvikapasiteettien vertailu voi olla vaikeaa

Eri toimittajien pilvikapasiteettien vertailu on myös vaikeaa. Mittayksiköitä on kovin hankala verrata esimerkiksi sovellusten suorituskykyyn.

Jos otamme esimerkiksi Amazon Web Servicen (AWS). AWS:llä on perusvalikoimansa lisäksi myös suorituskykyisempää levyä kuin perustason Provisioned IOPS (”eye-ops”, eli input/output performance measurement). Ongelmana siinä vain on, että sitä ei pysty valitsemaan RDS (Relational Database Service) palveluihin. Mutta mikä on AWS IOPS verrattuna Microsoft Azure ACU:n (Azure Compute Unit) tai DTU:n (unit of measure for the performance of a service tier and is a summary of several database characteristics)? Valitettavasti vastaus on kysymysmerkki, sillä näiden kahden vertailu esimerkiksi suorituskyvyn ja siitä maksettavan hinnan perusteella on vaikeaa. Vertailusta tulee huono muun muassa siitä syystä, että Azuresta ei vielä saa SSD:n (Solid-state drive) päällä olevaa MySQL-tietokantaa. Lisäksi jopa rajoitetulla ei-SSD-tietokannallakin hinta nousee aika korkeaksi.

Julkinen pilvi vai privaattipilvi?

Julkisen pilven ja privaattipilven vertailu on lähtökohtaisesti vaikeaa, kuten monen muunkin asian kanssa.

Ensin on asetettava vaatimukset, joiden mukaan vertailu tehdään.

Jos vertailu tehdään helppouden ja halpuuden kannalta, julkinen pilvi varmaankin vie hiuksenhienon voiton, mutta kääntöpuolena on otettava huomioon, että silloin ajetaan ”rajoittimet päällä” ja tehon lisäys tarkoittaa merkittävää lisäkustannusta verrattuna privaattipilveen.

Privaattipilvessä kaikki lähtee jo alun alkaen siitä lähtökohdasta, millaisen suorituskyvyn tarvitset, ja suorituskyvyn lisääminen on ajatuksellisesti sisäänrakennettu malliin. Suorituskykyä ei ole keinotekoisesti rajoitettu. Tästä syystä privaattipilvessä on mahdollista saada enemmän suorituskykyä pienemmällä kustannuksella. Vaihtoehtona privaattipilvessäkin on hankkia kapasiteettia jaetusta ympäristöstä tai hankkia omat virtuaalipalvelimet.

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.